@ristoalakaila btw itselläni ei ole oikeasti lukupiiristä kokemuksia entuudestaan, eli jos on kokemuksia ja tuo on ollut onnistunut formaatti muuallakin, niin se toki puoltaa jo sen käyttöä itsessään :thumbsup:

Niille, jotka tahtoisivat kuitenkin lukea koko kirjan, tai vaikka puolet siitä, niin 2 viikkoa voi olla toisaalta vähän lyhyt aika (itse olen esim aika hidas lukija varsinkin näissä tiiviissä ja asiapainotteisissa kirjoissa).

Kun 2013 pidimme lukupiiriä, jossa luimme Graeberiä, Kahnemannia, Lietaeria, Restakisia jne., valitsimme ensin kirjat ja sitten tapasimme fyysisesti kahden viikon välein. Kirjojen valitsemiseksi pidimme fyysisen kokouksen, jossa jokainen esitteli n. 10–15 min ehdottamaansa kirjaa, perustellen miksi juuri se olisi hyvä lukupiiriin. Alkuperäinen tavoite oli lukea 200 sivua aina tuon kahden viikon aikana, mutta se supistui nopeasti reiluun 100 sivuun, ja kaikki eivät aina ehtineet tai jaksaneet sitäkään.

Kävimme siis samaa kirjaa läpi 2–3 kertaa, ja minusta useampi kerta oli tarpeen. Keskustelut olivat sangen antoisia, myös niille jotka eivät olleet sovittua jaksaneet kahlata läpi. Piiri pysyi kasassa elokuusta joulukuuhun ja hiipui sitten kun olimme siirtymässä meille vaikeampiin kirjoihin.

Joukossa olevien opiskelijoiden kannattaisi ehkä myös miettiä sitä, onnistuisiko teidän sopia joistain kirjoista ja/tai artikkeleista proffan kanssa lukupaketti, josta saisitte opintopisteitä. Useimmilla se kummasti lisää lukuintoa. :-)

Mä oon kyllä ollut kaunokirjallisuuteen keskittyvässä kirjapiirissä joka onnistui kokoontumaan monta vuotta ensin kerran kuussa ja sitten muutaman vuoden vielä kerran kahdessa kuukaudessa. Kyseessä oli kuuden hengen porukka, jonka korkea sitoutumisaste saattoi johtua useasta tekijästä:
- kirjan valinta- ja esittelyvuoro kiersi jokaisen jäsenen kesken, mikä toi
- valinnan tehnyt toimi keskustelun moderaattorina eli isäntänä/emäntänä, koska se pidettiin tämän kotona (johon liittyi monesti aiheeseen sopivaa tarjoilua ja muuta kaikkia aisteja stimuloivaa virikettä)
- arviota ja mielipiteitä (hyvä/huono) kirjasta ei pidetty niin tärkeänä kuin hyvää ja antoisaa ajatustenvaihtoa siitä (asenteella: "huonostakin kirjasta voi saada hyvän keskustelun")
- piirin koko (6 henkeä) oli mielestäni ideaali, jotta kaikki pääsivät riittävästi ääneen

Virtuaalisessa lukupiirissä eivät välttämättä tälläiset samat perinteiset osallistamisen muodot päde. Ryhmän koko on isompi ja vaihtelee - samoin siis sitoutumisen aste ja motivaatio. Jos videokonfrenssit saataisiin pystyyn ja tapaamisia kasvokkain järjestyisi edes kerran tai kaksi vuodessa, niin vuorovaikutus ja ryhmäytyminen piirissä olisi heti eri luokkaa ja se palvelisi onnistuessaan myös liikkeen omaa (konsensus)demokraattista prosessia.

Ajatus opetuspisteiden kuittaamisesta tuntui minun kannaltani ensi alkuun vähän etäiseltä ja akateemiselta, mutta olisihan se hienoa mikäli joku asiaansa innostunut proffa haluaisi jakaa aikaansa näin kansansivistystyönkin merkeissä. Kuinka tarkkaan aihe sitten rajautuisi ko. tutkimusintressin mukaan on vaikea sanoa, mutta Heikiltä (Patomäki) kannattaisi ainakin kysyä tai jos haluatte minäkin voisin tiedustella halukkuutta muutamalta tutulta TY:n valtiotieteellisestä:

Rauli Mickelsson
(https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/valtio-oppi/oppiaine/henkilokunta/mickelsson/Sivut/home.aspx) tai

Maija Setälä (https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/pcrc/huippu/esittely/hlokunta/maijasetala/Sivut/home.aspx).

Ajatus opintopisteistä voi olla kiinnostava niiden kohdalla, jotka opintopisteitä vielä kaipaavat (@villburn ?), mutta itselleni se ei ole relevanttia, sillä plakkarissa on jo tarpeeksi. :)

tosi kiva kuulla, että lukupiiristä on ollut positiivisia kokemuksia. Tottahan se on, että varsinkin fyysisiä kokoontumisia on vaikeaa koordinoida niin, että löytyisi kaikille sopivaa yhteistä aikaa (ja tässä tapauksessa paikkaa).

Veikkaan kuitenkin, että videokonferenssi/äänipuhelu yhdistettynä foorumimuotoiseen vapaampaan keskusteluun tarjoaa monenlaista tarttumapintaa yhteiseen/rakentavaan analyysiin, ja tuo toisaalta myös joustavuutta keskusteluun.

Pekan kokemuksista tuli mieleen seuraava:
1. kirjan lukuaika voisi olla myös yhteensä n 4 viikkoa, jaettuna kahteen 2 viikon segmenttiin
2. suositeltuja lukualueita olisikin 2 kpl (esim 40-60 sivua per segmentti)
3. videokonferensseja olisi 2 kpl, yksi kummankin segmentin lopussa

Näin jokaisen osallistujan tulisi suhteellisen helposti luettua vähintään se 100 sivua, joka on jo n 33-50% useimpien kirjojen pituudesta, ja kahdella kokoontumisella materiaalista saataisiin paljon enemmän myös irti. Niin ja tieteellisiä julkaisuja/selontekoja voitaisiin lukea esim vain yhden segmentin eli 2 viikon pituisen ajan. Kuulostaako yhtään toteuttamiskelpoiselta?

Eikö yksinkertaisempaa olisi että kirjaa ehdottanut suosittelee miksi DSC--jäsenen kannattaisi lukea ainakin se 40-60 sivua, jonka perusteella voisi innostua lukemaan koko teoksen.

Yritetään olla tekemättä tätä liian monimutkaiseksi. Kai koko kuukausi kirjan lukemiseen ja kommentointiin riittää varsinkin jos saadaan videokonfrenssi järjestymään puolesta väliä kuusta esim. 15. päivä tai vaikkapa aina kolmannelle sunnuntaille.

On se toki yksinkertaisempaa, liika moinutkaisuus kieltämättä voi laskea osallistumismäärää. Toisaalta taas mielestäni on ihan hyvä pyöritellä hieman erilaisia vaihtoehtoja ja Pekan pointti siitä, että kirjoista saa enemmän irti useammalla pohtimiskerralla oli mun mielestä tosi hyvä, koska toisin kuin esim kaunokirjallisuudessa, näissä teksteissä on usein tiiviisti asiaa ja sitä voi olla joskus työlästäkin käydä läpi.

@ristoalakaila
Kaikki kirjat on lukemisen arvoisia, ja siksi tuossa äänestämisessä on kyse enemmänkin siitä järjestyksessä missä kirjoja luetaan.

@villburn
Mitä tulee tuohon formaattiin niin nuo videokonferenssit ynnä muut tuntuu vaan monimutkaistavan tätä juttua. Kannatan edelleen loomioon luotuja ketjuja.

Ai niin ja @laurileponiemi sanoit jossain kohtaa, että korkeintaan 30-40 sivuiset tekstit ois ok. Tajusinhan oikein, että et tarkottanut sillä itse kirjoja, vaan muita lyhyempiä julkaisuja?

@villburn

Ajattelin kai artikkeleita kun kirjoitin tuota. Kirjat voi tietysti olla pidempiä.

Hei @laurileponiemi, äänestämisessä on kysymys paitsi työjärjestyksestä ennen kaikkea osallisuudesta! Konsensus hakuinen dialogi kaipaa yleensä tuokseen ryhmäytymistä, mikä puolestaan voisi edesauttaa visiointia ja tahdonmuodostusta liikkeen sisällä esim. politiikkapapereiden luonnostelun helpottuessa.

Siirrän tänne ekalle kirjapiiri-sivulle ("Ehdotukset tänne artikkeleista") liittämiäni käytännönvinkkejä siitä mitä äänestämisessä kannattaisi ottaa huomioon. Olisi hyvä jos jo suosituksia ja äänestystä tehdessämme voisimme kiinnittää huomiota myös teoksen:

• muotoon (voi kirjan sijaan siis olla myös artikkeli, katsaus, tutkielma, pamfletti, jne.)
• pituuteen (suositus: 40 sivua, kirjasta voidaan siis valita osia)
• kieleen (suositus: miel. suomi tai mahd. englanti)
• saatavuuteen (suositus: kirjastohaku tai e-kirja)
• ajakohtaisuuteen (onko aiheesta tuoreempia puheenvuoroja)
• miten palvelee liikkeen visiota ja tahdonmuodostusta (politiikkapaperit)

Kun kaikki lukukierrokselle mukaan haluavat ovat esittäneet suosituksensa (1-5 teosta), voisimme laittaa ne Villen ehdottamaan wikipohjaiseen taulukkolaskentaohjelmaan (Google Docs?), jossa äänestämme niistä Bordan vaalitavalla. Ne, jotka tuntevat tätä vaalitapaa, voisivat konsultoida voiko siinä yksinkertaisesti laittaa suosikkinsa paremmuus järjestykseen antaen niistä 5:stä 1:een pistettä (ks. @laurisnellmanin Ohjeita osallistavaan keskusteluun kohta 4 Äänestäminen: vaihtoehdot laitetaan järjestykseen, josta n:s sija antaa 1/n ja lopuksi lasketaan yhteen ja eniten saanut voittaa).

Aikataulusta olemmekin jo keskustelleet tällä palstalla sen verran että kuinka paljon aikaa kullakin lukukierroksella varataan. Toista vielä oman ehdotukseni koska se ei ehkä ollut niin selkeästi artikuloitu edellisessä postauksessani, koska olen yhä vakuuttuneempi että voisi sotkea jos lukeminen ja uuden valinta ovat edes osittain päällekäisiä. Jotta saamme itsellään rullaavan käytännön muodostettua kannattaa yrittää sopia heti kärkeen selkeät kalenterikuukauteen linkitetyt päivämäärät kahden kuukukauden kierrolle esim.:

• yksi kalenterikuukausi keskustelua listalle ehdotetuista teoksista (n. 2 vk) ja äänestys (1 vk) avattaisi kuun kolmantena sunnuntaina klo 18 ja sulkeutuisi kuun neljäs sunnuntai klo 18, jolloin jäisi loppu kuusta muutama päivä aikaa vielä kirjan hankkimiseen
• joka toinen kalenterikuukausi lukemiseen (n. 2 vk), josta loppukuu käytettäisiin keskusteluun, joka voisi alkaa kuukauden kolmantena sunnuntaina klo 18 pidettävällä videokonfrenssilla keskustelun jatkuessa (n. 2 vk) kuun loppuun.

Lukupiirin eri mahdollisuuksista on jo käyty ihan hyvin keskustelua, Risto vinkkasi facebookissa, että tähän voisi koittaa myös löytää hyvän äänestystyökalun. Kokeilin äsken luoda tätä varten Google forms-kyselyn (kiitos @laurileponiemi vinkistä). Kyselyä pääsee katsomaan ja muokkaamaan täältä (tein myös varmuuskopion jos joku sattuu hukkaamaan jotain).
https://docs.google.com/forms/d/1B-b8IMgcCHDYilcGKI9PMiLRpYvtSmym-lVBMc3MFw8/edit?usp=sharing

Olisiko tämä fiksu ja kätevä tapa? Miltä kysymykset vaikuttava? Ehdotuksia avoimen lähdekoodin vaihtoehdoksi Google forms-alustalle otetaan muuten vastaan. Olisi mielenkiintoista tietää onko niitä olemassa, ja jos niin minkälaisia.

Kysymykset ovat hyviä, mutta vastausohjeistus voisi olla tarkempaa. Kohdassa, jossa pitää arvottaa kolme parasta kirjaa per sarake on järjestelty niin hämmentävästi, etten tiedä miten siihen tulee vastata. @villburn

Sinne oli tullut mukaan vahingossa neljännes sarake (yksi ylimääräinen). Se varmasti myös hämäsi. Muokkasin hieman myös ohjeita selvemmäksi. Onko nyt parempi? Lisäksi kannattaa muuten huomioida, että tuo taulukko ei näy kunnolla ilman, että siirtyy "esikatselu"-tilaan.

Niin ja miten, onko oman top 3 listan äänestäminen tarpeeksi, vai halutaanko isompi määrä pisteitä jaettavaksi, esim top 5 tai top 10? Omasta mielestä ehkä top 3 tai top 5 on tarpeeksi (siitä määrästä pystyn ehkä muodostamaan selvän ja jotenkin järkevän rankkauksen ilman että olen lukenut kirjoja)

Kävin vastaamassa, toimi hyvin. Mietin, että top 3 on niin vähän, että voi hyvin olla, että top kolmoset on pienessä ryhmässä täysin erilaisia listan ollessa melko pitkä.

Joo, näin pienellä porukalla äänestettäessä mustakin kolme teosta on liian vähän, varsinkin jos lista kasvaa vielä tosta (27). Viisi tai jopa kymmenen suosikkia järjestykseen 10-1 pisteytyksellä antaisi kiinnostuksen kohteista ja kannatuksesta paremman kuvan.

Teosta ehdottaneen suosituspuheenvuoro sekä ajatus mikä luku kirjasta ryhmää eniten voisi palvella (kappale-ehdotus sivumäärineen) voitaisi myös liittää listalle. Se voisi onnistua jokaiselta oma-aloitteisesti sitten kun opimme käyttämään tuota Google Docsia, mutta siihen asti yritetään Villen kanssa saada listaa täydennettyä ainakin linkillä keskusteluun ja/tai kirjan omaan "takakansitekstiin".

@tuuliareponen @laurileponiemi @ristoalakaila
Juteltiin tuosta äänestysvaihtoehtojen määrästä vielä tuossa skypettelyn lopussa, ja tultiin siihen lopputulokseen että 10:llä saataisiin lopulta varmimmin merkitsevä tulos.

Olitko Tuulia jo ehtinyt täyttää kyselyn? Kävin päivittämässä nyt top3:n tilalle top10:n äänestysvaihtoehtoihin, ja äänestystulokset täytyi myös nollata samalla.

Pitänee käydä siis vastaamassa uudestaan. Top 10 on miustakin parempi.

Kävin äänestää! Entäpä te, joko ootte äänestäneet @villburn @laurileponiemi @laurisnellman @ristoalakaila @pekkanikander @katjakiuru ?

Minulle tuo äänestyslomake on niin hankala, että sopeudun siihen mitä muut päättävät. Vaihtoehtoja on liikaa ja aikaa ja energiaa niiden arvottamiseksi liian vähän.

Sama vika tääl: en edes oo löytäny lomaketta. normijututkin tietotekniikan kans vie tolkuttomasti aikaa.. Antakaa kuulua, kun valinta on tehty :) K

@pekkanikander ja @katjakiuru minusta on todella ikävää, että olemme luoneet äänestysjärjestelmästä sellaisen, että se syrjäyttää joidenkin ihmisten osallistumisen yhteisen kirjan valitsemiseen. Mitä ehdotuksia teillä olisi järjestelmän helpottamiseksi? Pekan viestistä aistin, että vaihtoehtojen rajoittaminen voisi helpottaa valintaa(?) Olisiko äänestyslomakkeeseen mahdollista saada ympättyä pop-up kuvausta kirjasta @villburn ? Sekin voisi helpottaa, että ei tarvitsis itse googletella lomaketta täyttäessä.

@tuuliareponen Minusta teidän on turha tätä säätää. Kannattaa vaan ottaa oppia tulevaisuutta varten. Aina on niin, että kaikki eivät ehdi perehtyä kaikkiin asioihin. Päätösehdotukset on syytä valmistella hyvin ja jättää pöydälle vain muutama vaihtoehto, tyypillisesti 2–3, ja niille perustelut.

Mitä nyt lukupiiriin tulee, odotan mielenkiinnolla mitä pääsen lukemaan. Sivistän itseäni mielelläni melkein millä vaan ehdotetulla, ja en tosiaankaan nyt ehdi enää uudestaan paneutumaan ehdotettuihin kirjoihin niistä valitakseni.

Joo hei, tää koko informaatioaikakausi ja tekniikka syrjäyttää, voitontavoittelukulttuurin sisällä, en mä koe, että Te olisitte mitään sen pahempaa luoneet! Olen luovuttanut jo aikapäiviä sitten, ja laitan aikani mieluummin teidän osoittamaanne tekstiin kun näiden ohjelmistojen tutkimiseen. :) K

Joo ymmärrän kyllä Pekan ja Katjan kannat, vaihtoehtoja on paljon, ja 10nen arvottaminen ilman jonkinlaista kirjoihin perehtymistä on todella vaikeaa.

Laitan tähän vielä linkin valmiiseen Google form-kyselylomakkeeseen, se on varmaan näin valmiina Katjankin halutessaan helpompi täytellä:
https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScV9Q9QYwyccYk6mzTiSx-XMPlIJltag9cOjeB5aQ5X9QYXgg/viewform

Viime viikolla skypettelyn ohessa mietittiin muuten myös aloitusajankohtaa. Risto ehdotti, että aloitettaisiin lukupiiri Tammikuun alusta. Se kuulostaa omaan korvaan ihan hyvältä aloitusajankohdalta, mitä mieltä muut?

Nyt suunnilleen tiedetään milloin lukupiiri aloittaa, mutta toistaiseksi on arvoitus mistä kirjasta aloitetaan. :D Mikä oli Google kyselyn tulos @villburn ?

Ykkössija näyttäisi olevan jaettu. Joudutaan siis varmaankin ottamaan lisääänestys kahden kärkivaihtoehdon välillä.
1. Swarmwise: Tactical Manual to Changing the World (Rick Falkvinge) & Luokkavallan vahtikoirat (Purokuru, Kukkala) - 21 pistettä
2. Networks of Outrage and Hope (Manuel Castells) - 18 pistettä
3. When Google Met Wikileaks (Julian Assange) - 14 pistettä

Miten olikaan, saiko näistä suosituimmista kirjoista jotain verkosta tai kirjastosta, vai onko Amazon paras vaihtoehto?

Muutos: Eipä hätiä, olinkin jo näköjään löytänyt jostain Swarmwise:n sähköisen kopion, en vain muistanut enään. Nyt sitten vaan lukemaan.

Eli äänestämmäkö noista 2-3 eniten pisteitä saaneesta, vai aloitammeko äänestyksen alusta? Itse kannattaisin ensin mainittua vaihtoehtoa, jotta päästään aloittamaan ensimmäinen kierros aikataulun mukaan. :)

Mitä mieltä olette? @katjakiuru @laurileponiemi @pekkanikander @laurisnellman @ristoalakaila @villburn

Mitä mieltä olette? @katjakiuru @laurileponiemi @pekkanikander @laurisnellman @ristoalakaila @villburn

Äänestystavan tai mun ehdottamani Malaskan takia ei tarvitse ottaa alusta, joten jos kaikki ovat äänestäneet, tulos on selvä:

28 p. Luokkavallan vahtikoirat: Miten suomalaiset
toimittajat auttavat eliittiä pysymään eliittinä (Emilia
Kukkala ja Pontus Purokuru)

22 p. Debt — The First 5000 years (David Graeber)

21 p. Swarmwise - The Tactical Manual To Changing The
World (Rick Falkvinge)

18 p. Puolueiden tulevaisuus

18 p. When Google Met Wikileaks (Julian Assange)

18 p. Networks of Outrage and Hope: Social Movements
in the Internet Age (Manuel Castells)

Tuota noin. Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt tämän porukan jatkuvaa intoa äänestää formaalisti. Nyt kun luen jo Swarmwisea (jossa siis käsitellään nykyajan aktivismia), voinen todeta ihan ääneen, että jokaisesta pikkuasiasta äänestäminen vie vain ihmisten energiaa ja hidastaa liikettä.

Ymmärrän toki kuluttuurihistoriallisesta näkökulmasta tämän äänestysinnon. Säästäisin kuitenkin äänestyksen asioihin, joissa ei ole mahdollisuutta "keskustella loppuun asti" ja jossa ihmiset eivät voi helposti äänestää jaloillaan (eli ajankäytöllään). ( Tai jotain sinne päin. En nyt tässä lähde ehdottamaan mitään formaaleja kriteerejä milloin kannattaa äänestää ja milloin ei. Äänestäisitte vain kuitenkin näistä kriteereistäkin... :smirk: )

Minä ainakin luen kirjoja jatkuvasti ja siksi, että oppisin uutta ja merkityksellistä tästä yhteiskunnasta (ja muustakin). Swarmwise tuntuu kivalta ja raikkaalta välipalalta verrattuna Reichin Fasismin massapsykologiaan, jota sitäkin jo luen, tosin huomattavasti hitaammin kuin Swarmwisea. Luokkavallan vahtikoirat laitoin jo varaukseen helmet:issä. Eli kiitos kahden tai kolmen oletettavasti hyvän kirjan ehdottamisesta.

Riittäköön saarnaus. Itse aion äänestää jaloillani ja lukea näitä "porukalla suositeltuja kirjoja." Ihan yksi hailee missä järjestyksessä. Tarvittaessa kertaan, jotta voin osallistua keskusteluun.

Tulosten jakautumista voi katsella lomakkeesta

Kopsaan tähän vastaukset muihin kysymyksiin:
* Kuinka paljon lukemiselle pitäisi varata aikaa, ja mikä on suositeltu lukupituus?
* 4 viikkoa ja lukusuositus 80-120sivua (66,7%)
* Haluatko videokonferenssin tai äänipuhelun tekstianalyysiosion lisäksi?
* Haluan, jokaista kirjaa kohden yhden keskustelukerran (66,7%)
* Kuinka paljon aikaa tarvitaan kirjasta keskustelemiseen ja omien ajatusten purkamiseen?
* 2 viikkoa (66,7%)
* Miten uusien kirjojen ehdottaminen pitäisi suorittaa?
* Pidetään yksi ketju kirjaehdotuksille auki jatkuvasti, näin uusia saa ehdottaa liukuvasti ihan milloin tahansa (66,7%)
* Kuinka monta viikkoa pitäisi käyttää seuraavasta kirjasta äänestämiseen?
* 1 viikko (66,7%)

Hei,

vaikka olen ollut valloissa vaihto-oppilaana vuoden, huomasin että käytännön kielitaitoni ei tahdo riittää varsinkin politiikkapapereiden ja tieteellisen tekstin osalta. Siksi olin lähes jo vetäytymässä kirjapiiristäkin, mutta nyt kun huomasin, että ykkösenä on myös yksi (neljästä?) suomenkielisestä teoksesta. Välttämättähän emme tarvitse ollenkaan lisä-äänestystä ykköstilasta, jos kävisin äänestämässä Luokkavallan vahtikoirien (Purokuru, Kukkala) puolesta, kun en alunperinkään ollut sitä ehdottaessani niin varma Falkvingen "tasosta". Mikä mahtaa muuten olla Vahtikoirien saatavuus.

Osittain vetäytymisaikeitani selittää se, että Wileniuksen artikkelia Malaskan tulevaisuusajattelusta ei saatu äänestyslistalle useasta toivomuksestani huolimatta. Sanottakoon vielä, että tutustuminen Patomäen ajatteluun kiinnostaisi kovasti myös, ei vähiten siksi että se tuntuu olevan lähellä liikkeen omaa eetosta. Siitä huolimatta, että hänen lahjoittamansa kirjat eivät välttämättä tänne Turkuun asti päädy, nämä ja varsinkin ladattava versio "Uusliberalismi Suomessa" -kolmannesta painoksesta ovat kyllä minun listani kärkipäässä. (http://patomaki.fi/Uusliberalismi_Suomessa.pdf)

Parviälyn teksti ei kylläkään ole onneksi kauhean tieteellistä ja vaikeaa, mutta jonkun (joka on ehtinyt perehtyä siihen) pitäisi kuitenkin valita ne 40 (tai 80 sivua), jotta kynnys madaltuisi. Niinkuin sanottu kiinnostuin itse Parviälystä lähinnä Piraattipuolueen saaman vaalivoiton vuoksi Islannissa, minkä taustoista taas saa paljon paremman käsityksen seuraamalla esim. professori Thorgeirsdottirin kirjoittelua ja luentoja (kävi mm. Hesan yliopistolla hiljan). Katso myös: n & n -haastattelu: Elina Halttunen-Riikonen, Tarusaari, velkatalous ja miessysteemi. Professori Thorgeirsdottir purkaa työkseen (http://www.netn.fi/lehti/niin-nain-116). Naisnäkökulma on kiinnostava siksikin että suomeen saatiin viimeinkin feninistinen puolue ja demarit ja vihreätkin ovat julistautuneet feministisiksi.

Toivottavasti tämä ei nyt sekoita pakkaa liikaa, mutta samassa numerossa huomasin myös David Graeberin artikkelin "Velka: ensimmäiset 5 000 vuotta". Jos keskusteluun voisi myös osallistua lukemalla vain hänen artikkelinsa, voisin antaa sille jopa kympin, jolloin se saisi 22 pistettä, koska se olisi suomeksi, helppo ladata ja vain kuutisen sivua kaikkien luettavissa osoitteessa: http://netn.fi/artikkeli/velka-ensimmaiset-5000-vuotta. Löysin samasta lähteestä myös pidemmän kirja-arvion osoitteessa: http://netn.fi/artikkeli/hengittavien-yhteiso

Clinical Wasteman
Hengittävien yhteisö
niin & näin 1/16
David Graeber, Debt. The First 5,000 Years. Melville House, New York 2011.

Tämä ei ole missään mielessä tavanomainen kirja-arvio. David Graeberin teos Debt. The First 5,000 Years osoittaa huomattavaa lukeneisuutta, mutta kaihtaa nurkkakuntaisuutta. Se on monin paikoin suorastaan nerokas ja sitä leimaa alusta loppuun saakka kiihkeä omistautuminen nykyisen yhteiskuntajärjestyksen syrjäyttämiseen. Graeberin historiallisten, antropologisten ja teoreettisten viittausten laajuuden vuoksi kokonaisuuden kommentointi on mahdotonta. Tämä arvio tarttuukin 5 000 vuotta kattavan tutkimuksen kohtaan, jossa Graeber analysoi pääoman syntyvaiheita. Näyttää siltä, että jotta olisi minkäänlaista toivoa kukistaa pääoma, olisi otettava hyvin erilainen lähestymistapa kuin Graeberilla: sellainen, jossa tämän kuvailemaa persoonattomuutta ja kasvottomuutta ei nähtäisi vihollisina.

Swarmwise on tosi nopeaa ja helppoa lukea, joka sivulla on vain vähän pränttiä. Luin siitä n. 45 sivua alusta alle tunnissa. Kun koko kirjassa on 300 sivua, olettaisin että koko kirjan kahlaamiseen menee 5–10 tuntia lukunopeudesta riippuen. Itse ajattelin lukea sen nyt kokonaan.

Kuten kirjoitin, olen lukenut Graeberin useampaan kertaan ja mieluusti luen vielä uudestaan. Sen verran siitä aina saa uutta muutaman vuoden välein. Harmi etten osaa ranskaa kunnolla, Gilbert Ristiä pitäisi lukea alkuperäiskiellellä.

Osittain vetäytymisaikeitani selittää se, että Wileniuksen artikkelia Malaskan tulevaisuusajattelusta ei saatu äänestyslistalle useasta toivomuksestani huolimatta.

Pahoitteluni tästä! Kävin juuri lisäämässä sekä Wileniuksen paperin että Luhmannin teoksen ehdotusketjun listaukseen. Ehdotukset pääsivät hautautumaan tuolla toisessa keskustelussa ja ensimmäisen kommenttisi artikkelit unohtuivat sivun kuvauksen listasta, jonka kopioin google lomakkeeseen. Huolimattomuutta siis :/ Mitähän meidän nyt kannattaisi tehdä? Pitäisikö vaihtoehdot lisätä myös google formssiin ja tehdä äänestys uudestaan?

vaikka olen ollut valloissa vaihto-oppilaana vuoden, huomasin että käytännön kielitaitoni ei tahdo riittää varsinkin politiikkapapereiden ja tieteellisen tekstin osalta.

Tieteellinen teksti ja erityisesti sen kirjoittaminen vieraalla kielellä tuottaa kyllä omat haasteensa. Swarmwisen teksti ei varmaankaan ole onneksi hirvittävän kimuranttia. Falkvinge kirjoittaa muistaakseni kohtalaisen maanläheisesti.

Luokkavallan vahtikoirat löytyvät myös e-kirjana esim Elisan kaupasta:
https://kirja.elisa.fi/ekirja/luokkavallan-vahtikoirat-miten-suomalaiset-toimittajat-auttavat-eliittia-pysymaan-eliittina#

Ja tuo n&n:n artikkeli Graeberin kirjasta on myös yllättän pitkä. Harmi, ettei koko kirjaa löydy suomennettuna.

Graeberin oma tiivistelmä kirjastaan n&n -lehdessä ei ole niin pitkä kuin Wastemanin kirja-arvio siitä (digitaalisissa aineistoissa). Hienoa että Vahtikoirat löytyy e-kirjana!

Ovatko kaikki mukaan haluavat edes käyneet vielä äänestämässä? Jos uutta äänestystä harkitaan niin voisi Ville selvittää vielä onnistuuko äänestystapa saada teknisesti toteutumaan kokonaan suhteellisesti (Bordan vaalitavalla: vaihtoehdot laitetaan järjestykseen, josta n:s sija antaa 1/n ja lopuksi lasketaan yhteen ja eniten saanut voittaa) eli onko mahdollista saada listaan yhtä monta äänestys saraketta kuin kirjojakin. Itse en saanut äänestettyä kuin kahdeksasta kirjasta. Jos painotus halutaan pitää, niin voihan kymmenen jälkeen kaikille muille antaa yhden pisteen.

Hei kaikki, kiitos hyvistä tai ainakin kiinnostavista linkeistä, tulen perehtymäänn joissain väleissä. Ja muista kirjoituksista!
Lähdin tähän piiriin mukaan uteliaana ja tiedonhaluisena ja tiesin ja ilmaisin jo silloin, etten ehdi "olla mukana".. Nämä ovat silti mieluisia posteja.
Fasismin massapsykologia on ehdottomasti raskasta luettavaa, Reich on suulas ja ammatillinen ja perusteellinen selittäessään päätelmiään. Kunhan saan aikaiseksi leikkaan ja liimaan tänne Loomioon pienen pätkän, joka on yksi kirjan ydinajatelmista, jossa Reich avaa käsitettään "emotional plague".. Nostin kirjan listalle, sillä Reichin "oikeaksi" osoittautuvaa monialaista tiedetyötä tunnetaan turhan vähän. Hauska kuulla jonkun tarttuneen teokseen :)
Minäkin jään sivusta seuraamaan ja poimimaan näitä tiedon ja ilon jyviä..
Hyviä lukuhetkiä ja muuta uuteen vuoteen! Katja

@pekkanikander kirjoitit: "Tuota noin. Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt tämän porukan jatkuvaa intoa äänestää formaalisti. Nyt kun luen jo Swarmwisea (jossa siis käsitellään nykyajan aktivismia), voinen todeta ihan ääneen, että jokaisesta pikkuasiasta äänestäminen vie vain ihmisten energiaa ja hidastaa liikettä."

Jokaisella pikkuasialla viittaat ilmeisesti viestiini, jossa kysyin: "Eli äänestämmäkö noista 2-3 eniten pisteitä saaneesta, vai aloitammeko äänestyksen alusta? Itse kannattaisin ensin mainittua vaihtoehtoa, jotta päästään aloittamaan ensimmäinen kierros aikataulun mukaan." Ehdotukseni oli kirjoitettu siinä uskossa, että olisi ollut kaksi kirjaa tasapisteillä johdossa. Toki arvontakin olisi voinut olla käypä ehdotus. Konsensukseen johtava keskustelu kahden erilaisen vaihtoehdon välillä olisi minun mielestäni ottanut enemmän aikaa (ja näin ollut epätehokkaampi valintatapa) kuin äänestys. Sanottakoon, että en toivonut äänestysprosessin alkavan alusta, vaikka laitoin sen vaihtoehdoksi.

Kuitenkin ymmärrän kritiikkiäsi ja meidän on hyvä pysähtyä miettimään mihin kysymyksiin äänestäminen sopii ja mihin ei. Äänestys ei saa olla mielestäni itsetarkoitus tyyliin, kaikki hyvin kunhan äänestetään, vaan sen pitää olla ryhmän toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Tässä on kuitenkin hyvä huomata, että Falkvinge demonisoi "demokraattisen äänestyksen" binäärivaihtoehtojen antamisena, joka luo aina häviäjiä. Hän ei tarkastele erilaisia äänestystapoja vaan summaa äänestyksen tällä ajatuksella.

"Ymmärrän toki kuluttuurihistoriallisesta näkökulmasta tämän äänestysinnon. Säästäisin kuitenkin äänestyksen asioihin, joissa ei ole mahdollisuutta "keskustella loppuun asti" ja jossa ihmiset eivät voi helposti äänestää jaloillaan (eli ajankäytöllään). ( Tai jotain sinne päin. En nyt tässä lähde ehdottamaan mitään formaaleja kriteerejä milloin kannattaa äänestää ja milloin ei. Äänestäisitte vain kuitenkin näistä kriteereistäkin... :smirk: )"

Suomen diemin ja lukupiirinkin ongelmana on se, että kovinkaan moni ei ole valmis sitoutumaan ajankäytöllään niin paljon kuin olisi tarpeellista keskustelemaan asioista, jotta päätöksiin löydettäisiin konsensus. Tämä on erityisesti läsnä online-ryhmien työskentelyssä, jossa ryhmään sitoutuminen on psykologisistakin syistä väljempää kuin offline-ryhmissä.

Lukupiirin toimintaa voisi jouhevoittaa mielestäni sillä, että jokainen lukupiirin jäsen saisi ehdottaa aluksi vain yhtä kirjaa. Eli alussa meillä olisi seitsemän (7) kirjaa, josta arvottaisiin lukujärjestys ja lukupiirin jäsenet sitoutuisivat lukemaan ehdottajan antaman lukualueen siitä. Kun seitsemän kirjaa olisi luettu ja meillä olisi sitoutuneita lukupiiriläisiä vielä suunnilleen saman verran, prosessi alkaisi alusta. Tällä saisimme tehokkaimmin valittua kirjan. Tietenkin se vaatisi jokaiselta luottamusta siihen, että toinen lukupiiriläinen osaa valita kirjan. Voisimme valita joitain yhteisiä ehtoja, kuten ei liian vaikeaa englantia tms.

Vaikka äänestyksillä onkin tärkeä osallistava ja yhteistä tahdonmuodostusta sosiokulttuurisesti ohjaava tärkeä merkitys, en itsekään ole varsinkaan näin pienellä porukalla äänestyksien innokas kannattaja, koska millään vaalitavalla harvoin kyetään tarpeeksi hienovaraisesti huomioimaan tilanteen monialaisuus, monimerkityksellisyys ja orastava mahdollinen konsensus aiheesta. Näin suurten painotusten kanssa kuka tahansa voi myös helposti kääntää päälaelleen äänestyksen tuloksen. Ovatko muuten kaikki mukaan haluavat edes vielä äänestäneet? Kyselyllä ei tannut olla mitään dead-linea!? Kuka muuten ehdotti tällä hetkellä eniten ääniä saanutta kirjaa?

Valintaprosessi ja keskustelu sinänsä ei kuitenkaan siis ole merkityksetön vaihe lukupiirin toiminnassa. Kiinnostuksen herääminen ja tulokulmien esittely on keskustelun avaamisessa tärkeä vaihe, missä äänestys voisi toimia vain "neuvoa antavana". Listaa kannattaa kasvattaa (ja välillä karsia) varsinkin jos saamme järjesteltyä sitä vaikka politiikkapilareiden mukaisesti ja liitettyä (edes lyhyet) suositukset sen yhteyteen. Jatkossa kaikkein jouhevimpana pitäisin (aikaisemmin esittelemääni hyväksi koeteltua) kirjapiiri-mallia, jossa piirin jäsen kukin vuorollaan toimisi isäntänä/emäntänä esitellen, fasilisoiden, koordinoiden, moderoiden ja syntetisoiden keskustelua listalta valitsemansa kirjan pohjalta. Näin liikkeen suunta, käytännön tilanne ja ajoitus tulisi huomioitua paljon hienovaraisemmin aiheen valinnassa (=parviälyä?).

@ristoalakaila sulla on monia hyviä huomioita dialogisen prosessin hyödyistä ja jaan ne. Peräänkuulutan sitoutumista aikana jolloin ihmisten huomiosta & ajasta kilpailu on erittäin kovaa.

Vastatakseni kysymykseesi kuka ehdotti tällä hetkellä ykkösenä olevaa kirjaa (28 p. Luokkavallan vahtikoirat: Miten suomalaiset toimittajat auttavat eliittiä pysymään eliittinä (Emilia Kukkala ja Pontus Purokuru)) - se olin minä. En tosin ole lukenut kirjaa vielä kokonaan tai osittain tai edes lainannut sitä, joten en osaa vielä antaa mitään lukuohjeita. Mutta jos se on varma/varmistuu, että tämä luetaan ensiksi, niin toki voin toimia fasilitaattorina.

Luettavat kirjat voisi minustakin liittyä politiikkapilareihin. Toisaalta miten tiukasti sitä sitten tulkittaisiin? Osa nykyisistä listalla olevista kirjoista ei varmaankaan kovin suorasti liity politiikkapilareihin, mutta voivat olla ymmärrystä avartavia kirjoja. Esim. fasismia käsittelevät kirjat liittyvät ainoastaan mutkan kautta maahanmuuttoon...

Koen, että tähän ketjuun on annettu paljon hyviä ja arvokkaita kommentteja, joihin en pysty ja ehdi nyt kaikkiin itse vastaamaan. Uskon, että nyt esiin nostetut pointit päätöksenteon tavoista ovat tärkeitä. Ne myös osoittavat yhden oleellisen dilemman, joka sisältyy demokraattisen prosessin luonteeseen.

Ilman hierarkista formaalia rakennetta (johtajaa, vastuuhenkilöä) jää ymmärtääkseni 2 pääasiallista tapaa, jolla asioita voidaan legitiimisti päättää yhdessä (tämä on valitettavasti nopea yksinkertaistus, eikä ota huomioon kaikkia tärkeitä puolia/nyansseja).

1. Avoin keskustelu, jossa saavutetaan yhteinen konsensus asiasta.

2. Äänestys, joka perustuu siihen, että hyväksytään majoriteetin mielipide/näkemys asiasta. Tällöin on yleensä todettu, että avoimella keskustelulla ei voida saavuttaa haluttuja tuloksia tavoitellussa ajassa.

Avoimessa keskustelussa on hyvänä puolena se, että kaikki tulevat kuulluksi. Sitä kautta
* estetään ihmisten vieraantuminen itse prosessista
* vähemmistöjen mielipiteet ja näkemykset tulevat paremmin otetuksi huomioon, ja
* saavutetaan lisäksi kattava yhteinen ymmärrys siitä mitä ollaan päätetty.

Kuten Tuuliakin huomautti tämä vaatii kuitenkin verrattain korkeaa sitoutumisen astetta, yhteisten kompromissien tekemistä, uskallusta luopua ns "omista" näkemyksistään yhteisen päätöksen saavuttamiseksi ja on siksi myös hidas sekä energiaa vaativa tapa tehdä päätöksiä. Kun yhteistä näkemystä ei saada syystä tai toisesta synnytettyä, tai ihmiset eivät ehdi muiden kiireidensä/intressiensä takia kunnolla sitoutumaan keskusteluun, äänestys on usein seuraavaksi paras vaihtoehto.

Äänestyksen huonoimpia puolia on sitten se, että siinä joku jää aina vähemmistöön, ja mielipiteet jäävät kuulematta. Tämä vieraannuttaa ihan yhtä lailla ihmisiä ja kannustaa toisaalta myös tietynkaltaiseen faktionalismiin. Tuulian esittelemä Falkvingen pointti on tärkeä:

Äänestys ei saa olla mielestäni itsetarkoitus tyyliin, kaikki hyvin kunhan äänestetään, vaan sen pitää olla ryhmän toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Tässä on kuitenkin hyvä huomata, että Falkvinge demonisoi "demokraattisen äänestyksen" binäärivaihtoehtojen antamisena, joka luo aina häviäjiä.

Lisäksi tämä on mulle tärkeä pointti:

Suomen diemin ja lukupiirinkin ongelmana on se, että kovinkaan moni ei ole valmis sitoutumaan ajankäytöllään niin paljon kuin olisi tarpeellista keskustelemaan asioista, jotta päätöksiin löydettäisiin konsensus. Tämä on erityisesti läsnä online-ryhmien työskentelyssä, jossa ryhmään sitoutuminen on psykologisistakin syistä väljempää kuin offline-ryhmissä.

Koen itse (olen tainnut aikaisemminkin tämän sano, pahoittelut jos tuntuu toistolta), että voin saavuttaa huomattavan määrän lisäarvoa oman elämäni ja ajatteluni kannalta siitä, että kokeilemme ja yritämme löytää uusia horisontaalisia (ja siksi myös inklusiivisia) tapoja saapua yhteisymmärrykseen asioista ja muodostaa yhteistä mielipidettä esim loomion kaltaisten päätöksentekoalustojen avulla. Tässä on nimenomaan nähdäkseni kyse myös jatkuvasta tasapainottelemisesta perinteisen hierarkisemman ja horisontaalisen päätöksenteon välimaastossa.

Valitettavasti ensikertalaisille (oma kokemus erittäin vähäinen) prosessi vaatii paljon työtä ja kokeilemista. Tälläkin on toki omat kääntöpuolensa; ihmiset joilla ei ole aikaa tai jotka ovat jo luoneet oman käsityksensä siitä, millainen on hyvä ja tehokas päätöksentekoprosessi mitä todennäköisimmin vieraantuvat prosessista kokiessaan sen turhan resurssisyöpöksi.

Sama tietysti pätee lopulta isellänikin, aika on rajallista ja itse lukupiiri on lopulta kuitenkin vain yksi osa diemin toimintaa. Muullekin pitää jättää tiiviin opiskelun ohessa aikaa.

@ristoalakaila

Kyselyllä ei tannut olla mitään dead-linea!?

Ajattelin, että deadline olisi sama kuin aloituspvm. Sitä en tosin tainnut kirjoittaa ylös (käytännönkin kannalta, koska siinä valitaan aloituspvm:nä aloitettava kirja).

Jos uutta äänestystä harkitaan niin voisi Ville selvittää vielä onnistuuko äänestystapa saada teknisesti toteutumaan kokonaan suhteellisesti (Bordan vaalitavalla: vaihtoehdot laitetaan järjestykseen, josta n:s sija antaa 1/n ja lopuksi lasketaan yhteen ja eniten saanut voittaa) eli onko mahdollista saada listaan yhtä monta äänestys saraketta kuin kirjojakin.

Aika todennäköisesti onnistuu (jollei Google sitten aseta jotain rajoituksia sarakkeiden määrälle). Bordan vaalimenettelystä oli keskustelua jo aiemminkin. Pekan ja itseni mielestä muistaakseni kyse oli siitä, että kyselylomake on aika työläs täyttää jos preferenssejä pitää laittaa kaikkien kirjojen verran. Mun mielestä tuo 10 pistettä on ok kompromissi. Tässä jaan myös Tuulian huolen asiasta:

...minusta on todella ikävää, että olemme luoneet äänestysjärjestelmästä sellaisen, että se syrjäyttää joidenkin ihmisten osallistumisen yhteisen kirjan valitsemiseen.

@ristoalakaila

Itse en saanut äänestettyä kuin kahdeksasta kirjasta.

Kyselyn ensimmäisen osian alalaidassa on ainakin itselläni näkyvissä scrollaus-palkki, josta sarakkeita voi liu'uttaa lisää näkyviin.

Jos painotus halutaan pitää, niin voihan kymmenen jälkeen kaikille muille antaa yhden pisteen.

Näinkin voi tehdä. En tiedä tarjoaako se sitten juurikaan lisäarvoa? Eikö se ole suunnilleen sama lopulta matemaattisesti, kuin että lopuista ei anneta pisteitä ollenkaan? Ns oletustasoa vain nostetaan plus yhdellä.

Sitten teknisiä kysymyksiä:

• Mikä päivämäärä alkaa & loppuu ensimmäisen kirjan lukuaika?
• Milloin on ensimmäinen livekeskustelu ensimmäisestä kirjasta?
• Millä alustalla keskustelemme (jit.si, mumble, skype, FB-ryhmäpuhelu jne.)?
• Haluammeko keskustelua varten miettiä lukiessa jotain kysymyksiä? Kukin itse/fasilitaattori?

@tuuliareponen

Lukupiirin toimintaa voisi jouhevoittaa mielestäni sillä, että jokainen lukupiirin jäsen saisi ehdottaa aluksi vain yhtä kirjaa. Eli alussa meillä olisi seitsemän (7) kirjaa, josta arvottaisiin lukujärjestys ja lukupiirin jäsenet sitoutuisivat lukemaan ehdottajan antaman lukualueen siitä. Kun seitsemän kirjaa olisi luettu ja meillä olisi sitoutuneita lukupiiriläisiä vielä suunnilleen saman verran, prosessi alkaisi alusta. Tällä saisimme tehokkaimmin valittua kirjan. Tietenkin se vaatisi jokaiselta luottamusta siihen, että toinen lukupiiriläinen osaa valita kirjan. Voisimme valita joitain yhteisiä ehtoja, kuten ei liian vaikeaa englantia tms.

Ei tämäkään ole huono vaihtoehto. Toisaalta kallistun nykyisen ison listan puolelle siksi, että se tarjoaa tilaa eri vaihtoehtojen kartoittamiselle. Jollakulla paljon lukeneella voi olla useampi äärimmäisen hyvä kirja tarjota piiriin kun taas jollain voi olla vaikeuksia tarjota yksikin. Lisäksi sieltä voi tosiaan kuka tahansa saada innoituksia lukea kirjoja myös kirjapiirin ulkopuolella.

@ristoalakaila

Listaa kannattaa kasvattaa (ja välillä karsia) varsinkin jos saamme järjesteltyä sitä vaikka politiikkapilareiden mukaisesti ja liitettyä (edes lyhyet) suositukset sen yhteyteen.

Kannatan, tämä on mun mielestä hyvä pointti. Risto, noita lyhyitä kuvauksia voi mun puolesta lisätä tuonne ehdotukset-listaan sikäli kun itsellä on aikaa ja resursseja. Kaikilla ryhmän jäsenillä pitäisi olla koordinaattorin oikeudet, eli ketjujen kuvausta voi muuttaa ja uusia ketjuja pystyy ja saa luoda itse.

Mietin tässä, että millä tavalla kirjakeskustelu kannattaisi järjestää sisällöllisesti. En ole koskaan osallistunut lukupiiriin, joten olen mukana "learning by doing"-asenteella.

@ristoalakaila'n jakamista kokemuksista erityisesti mieleen jäi, että huonostakin kirjasta on oikein asennoitumalla mahdollista saada hyvä keskustelu. Toivon, että pyrimme tähän, hyvään ja innostavaan, keskusteluun. Itsellänikin on tässä oppimista - on helppoa ohittaa yhteisen keskustelun tuoma oppimispotentiaali sillä, että kirja itsessään ei vaikuta vuosisadan tärkeimmältä teokselta.

Keskustelusta varmasti saa jokainen eniten irti, jos sovimme yhteisistä keskustelusäännöistä. En ehdota mitään tiukkaa normikokoelmaa, vaan yleisiä keskustelun sujuvuutta edistäviä ohjeita, kuten: "Pysy aiheessa ja, jos esität pitkähkön intertekstuaalisen analyysin, kerro heti alussa miten se liittyy aiheeseen." Kokemukseni mukaan em. ohjeelle on tarvetta tässä ryhmässä. ^{^}

Olen hahmotellut lukualueen kappaleiden purkua varten sisältökysymyksiä. Tarvitsemmeko näiden lisäksi yleiskysymyksiä, kuten "Mitä pidit teoksesta?"? Onko keskustelun aloituksessa tarvetta alustukselle kirjan sisällöstä (käytännössä voisi olla n. 200 sanan tiivistys) vai ei? Entä haluammeko pitää lukupiiripöytäkirjaa videopuhelupurkutilaisuuksista? Niistä voisi tehdä lukupiiriwikin ryhmän ajatuksista.

Keskustelusta varmasti saa jokainen eniten irti, jos sovimme yhteisistä keskustelusäännöistä. En ehdota mitään tiukkaa normikokoelmaa, vaan yleisiä keskustelun sujuvuutta edistäviä ohjeita, kuten: "Pysy aiheessa ja, jos esität pitkähkön intertekstuaalisen analyysin, kerro heti alussa miten se liittyy aiheeseen." Kokemukseni mukaan em. ohjeelle on tarvetta tässä ryhmässä. ^{^}

Ihan hyvä idea. Itse ainakin päädyn ehkä turhan usein keskustelemaan myös epäsuorasti asiaan liittyvistä teemoista.

Ehdotan myös, että käydään keskustelua alkuun yhdessä ketjussa, ja kun pointteja/spesifimpejä keskustelunaiheita ilmenee, niin erkaannutetaan tarpeen mukaan ne omiksi ketjuikseen. Etukäteen on vaikeaa ennustaa, miten keskustelu etenee.

@tuuliareponen

Millä alustalla keskustelemme (jit.si, mumble, skype, FB-ryhmäpuhelu jne.)?

Ääni/videokeskusteluun mieluiten Mumble. WebRTC teknologialla toimivat alustat, kuten Discord ja jitsi olivat jostain syystä hieman ongelmallisia viime kerroilla. Hankin tai pystytän itse meille Mumble-serverin kun keskustelu koittaa.

Principles of Dialogue (Based on research of David Bohm)

    Suspend assumptions, do not judge
    Observe & listen to one another
    Welcome differences & explore them
    Allow taboo subjects to be raised safely 
    Listen to your inner voice 
    Slow the discussion 
    Search for the underlying meaning 

"Suppose we were able to share meanings freely without a compulsive urge to impose our view or conform to those of others and without distortion and self-deception. Would this not constitute a real revolution in culture."

Summary:
    Conversation is creative 
    Understanding is more important than knowing more 
    Dialogue is the key to quality conversations

Nyt kun eka kirja on saatu luettua ja purettua, olisi aika valita lukupiirin seuraava kirja. Kiitokset kaikille ekaan kierrokseen osallistuneille. Oma tuntuma on, että toka kirja vois olla vähän syvempi, jos eka kirja oli "arkisempi". Mitä muut ajattelette? Mikä kirja teitä houkuttelee? @katjakiuru @pekkanikander @jonivuojarvi @ristoalakaila @laurisnellman @laurileponiemi @villburn

komppaan, mua vois kiinnostaa kans vähän analyyttisempi vaihtoehto toisena kirjana.

Riston @ristoalakaila kanssa myös keskusteltiin silloin edellisen Mumble-puhelun lopussa lukupiiristä.

Mietittiin seuraavaa parannusta: voitaisiin ottaa edellisen kaltainen Google Forms- äänestys, josta valkattaisiin esim top5 kirjat ja sitten konsensuksella haettaisiin niistä yksittäinen kaikkien mielestä sopiva kirja luettavaksi yhdessä.

Valintakriteerinä konsensusvaiheessa kannattaisi varmaankin myös miettiä mikä kirja sopisi parhaiten Diemin politiikkapilareihin ja olisi liikkeen tavoitteiden kannalta osuvin.

Ehdotan aikatauluksi:

• Äänestetään Google Formsilla ensi viikon aikana (27.2-3.3)
• Viikonloppuna valitaan konsensuksella yhdessä sopiva kirja (voidaan ottaa myös esim lyhyt Mumble-puhelu yhdessä (3.3-5.3)
• Lukuaika (6.3-2.4)
• Purkusessio ja yleinen keskustelu kirjasta loomiossa (2.4-16.4)
• Loppukuu seuraavan kirjan valintaan ja uusien ehdottamiseen

Onko yhtään toteuttamiskelpoisen kuuloinen aikataulu?

Ei vastauksia vielä :)
Tein kuitenkin oma-aloitteisesti jo uuden kyselyn, joka löytyy täältä

Teknisiä ongelmia!

Kyselyyn ei jostain syystä pystynyt tallentamaan vastauksia. Pahoittelut! Resetoin lomakkeen nyt uudestaan. Käykäähän täyttämässä!

Tästä linkistä täyttämään lukupiirin 2. kyselyä

Vastattu. Listassa on niin paljon vaihtoehtoja, että vastasin nimen perusteella ja fiilispohjalta. Siellä vielä kummitteli Luokkavallan vahtikoirat, vaikka se juuri luettiin @villburn

Listassa on niin paljon vaihtoehtoja, että vastasin nimen perusteella ja fiilispohjalta.

Jokaisesta on mun mielestä kirjoitettu pieni esittely tuolla ehdotukset ketjussa, sieltä kannattaa lukea. Jos laittaisin ne pitkät esittelyt formssiin, niin lopputulos olisi todennäköisesti aika vaikea navigoida?

Ai niin luokkavallan vahtikoirat tosiaan! Täytyy se muistaa ennen seuraavaa äänestystä varten poistaa sieltä :)

@ristoalakaila
ehdotit tuolla toisessa ketjussa, että kannattaisi ottaa tauko tähän väliin kun tapahtumia on tekeillä. Se on ihan hyvä idea kyllä. Pitäiskö sopia samantein päivämäärä jatkolle?

Heissan! Joko lukupiiri heräisi talvilevoltaan? :) Oisin ainakin itse innokas jatkamaan. @pekkanikander @ristoalakaila @laurisnellman @villburn @jonivuojarvi @esakettunen

Mikä ettei!?

Luen parhaillaan Steve Keen:in "Debunking Economics" -kirjaa. On sen verran raskasta kamaa, että en ihan kenelle tahansa suosittaisi, vaikka onkin varsin hyvää. Keskeinen viesti on varmaan monelle jo jossain määrin tuttu: ns. uusklassisen Chigagolaisen taloustieteen pohja ei ole tieteellisesti tai edes loogisesti kestävä. Keen vain käy läpi sangen systemaattisesti suuren osan ns. perinteisen (tai ortodoksisen) taloustieteen perusteista osoittaen, että ne joko eivät pidä paikkaansa lainkaan (esim. perustuvat kehäpäätelmiin tai sisältävät loogisia virheitä) tai perustuvat oletuksiin, jotka eivät pidä paikkaansa todellisessa maailmassa.

Kunhan saan tämän loppuun kahlattua (mennee vielä pari viikkoa), mielelläni aloittaisin jonkin muun hyvän kirjan.

Mulla on kans vika kesätentti 14.6. , joten sen jälkeen vois olla kiva lueskella kirjoja esim luonnon helmassa :)

Mites täs kantsis edetä? Avataanko keskustelu/äänestys seuraavasta kirjasta sit vaikka 15.6. vai mitä olette mieltä? @villburn @pekkanikander @ristoalakaila

Näin tehdään! Voisko Pekka, joka oli Berliinissä mukana, ehdottaa mikä politiikkapilari olisi aihepiirinsä puolesta juuri nyt ajankohtaisin meidän (DSC) ja koko liikkeen (DiEM25) kannalta!? Mikä on käytännössä tää NextStop? Lauri Holapallakin oli muuten kiinnostava avaus Kalevi Sorsa säätiöllä poliittisen kartan hahmottamiseksi! DiDin näkemys puolueeksi organisoitumisesta olisi tietty hyvä huomioida tulokulmaa valitessa, eikö vain?

@tuuliareponen mun puolesta voidaan kyllä myös jo äänestää ja keskustella kirjan valinnasta vaikka heti alkavan viikon alusta lähtien. Ja varsinainen lukuaika vois alkaa vaikka sitten 14.6 jälkeen tms

@ristoalakaila Suomen diemiläisistä Berliinissä oli mukana Kimmo Neihum, Pekka ei tietääkseni päässyt mestoille? :)

En ollut Berliinissä enkä näytä nyt muutenkaan olevan kovin aktiivinen DIEM:issä. Pakko priorisoida ajankäyttöä. Yritän nyt keskittyä Helsingin paikallisrahaan, siihen että siitä tulisi oikeasti jotain todellista nyt alkavan valtuustokauden aikana.

Tykkäys sille, että teet niin paljon työtä ton paikallisrahan eteen :) Se ois kyl hyvin merkittävä juttu toteutuessaan.

Keskustelua kirjasta voisi jatkaa "Ehdotukset tänne artikkeleista ja kirjoista" -viestiketjussa, eikö niin? @tuuliareponen @villburn @pekkanikander @katjakiuru

Selvä pyy! Avattakoon keskustelu sit liukuvasti tästä lähtien, sikäli kun ehditte tänään kommentoimaan, mutta ensi viikolla kerkeää minunkin puolesta aivan hyvin :)

Juu, tarkoitin Kimmoa! Paikallisrahankin kohtalo kiinnostaa kovasti, mutta nyt terveiset Berliinistä olisi hienoa saada sivuamaan lukupiirin agendaa.

Laitoin seinälle pienen tilannepäivityksen paikallisrahasta.

Puolueeksi organisoituminen euroopan mittakaavassa taitaa olla enempi vieraannuttavaa pohdintaa, kun taas solidaarisuustalouteen liittyvä lohkoketjuteknologia ja paikallisrahat ovat juurikin DiEMin talouspolitiikkapilarin rakentamista käytännössä (New Deal)!?